Helmikuun tiedotteessa paljon asiaa!

Hankepuoltoja nuorisotyöttömyyden purkuun, Mun Suomi -lyhytelokuville ja yrittäjyyden edistämiseen

LEADER Joutsenten reitin hallitus käsitteli eilen kokouksessaan 11 hankehakemusta, joista yhdeksän rahoitusta päätettiin puoltaa osana yhdistyksen Luova Laakso -kehittämisstrategiaa ja Manner-Suomen maaseutuohjelmaa. Yksi hakemus hylättiin ja yksi päätettiin ohjata Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Sastamalan kaupungin Osallisuus ja työ -hankkeessa etsitään ja kokeillaan keinoja helpottamaan kasvavan nuorisotyöttömyyden haasteita. Samalla vastataan kuntien muuttuvaan rooliin työllisyyden edistämisessä. Nuorisotyöttömyyden kasvun taittuminen edellyttää yhteistyötä elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja palveluohjausta tekevien tahojen välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Joutsenten reitin kunnissa asuvat sadat työttömät nuoret, joille etsitään työllistymismahdollisuuksia ja osallisuutta tukevaa toimintaa kotiseudulta. Hankkeen avulla kehitetään uusia, innovatiivisia kokeiluja työllisyyden hoitoon ja elämänlaadun parantamiseen.

YHTEYSHENKILÖ: Tiina Leppäniemi, P. 040 668 3961

Sastamalan kaupungin nuorisotoimen Meidän Leffa! -hankkeen tarkoituksena on tehdä Joutsenten reitin kunnissa nuorten omat 20 minuutin lyhytelokuvat, joiden teemana on ”Mun Suomi”. Elokuvat valmistuvat keväällä 2017, kun vietämme Suomen 100-vuotisjuhlaa. Hankkeessa tarjotaan nuorille mahdollisuus tehdä lyhytelokuva alusta loppuun pätevien ohjaajien tuella ja opastuksella. Hankkeella on sparraajana ja yhteistyökumppanina vastaavanlainen nuorisohanke Saksasta.

YHTEYSHENKILÖ: Kirsti Köykkä, P. 050 520 4218

Vammalan Yrittäjät ry:n Energiaa Yrittäjyyteen -verkostohankkeessa parannetaan Sastamalan alueen viiden yrittäjäyhdistyksen (Kiikoinen, Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala ja Äetsä) yhteistyötä ja alueen 2 200 yrittäjän työhyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on kehittää yrittäjien ajanhallinta- ja markkinointitaitoja mm. sosiaalisen median ja muiden digitalisaation uusien työkalujen kautta. Sosiaalisen verkostoitumisen ja liikuntaharrastuksiin kannustamisen avulla pyritään parantamaan yrittäjien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

YHTEYSHENKILÖ: Tapani Matintalo, P. 050 342 4900

Lauttakylän Luja ry:n investointihankkeessa rakennetaan Huittisten ensimmäinen tekonurmikenttä Pellonpuiston alueelle. Jalkapallon lisenssipelaajien määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut Huittisissa, ja harjoitusolosuhteet vaativat parannusta. Peruskouluikäisten liikuttajana Lujan jalkapallojaosto on suurin seuratoimija paikkakunnalla, ja tavoitteena on 400 lisenssipelaajan rajan ylittäminen kuluvana vuonna. Tekonurmikenttä parantaa jalkapallon harjoitteluolosuhteita merkittävästi, sillä kentällä pystytään pelaamaan ympärivuotisesti (pakkasraja -15C).

YHTYEYSHENKILÖ: Mikko Ojapelto, P. 040 770 9010

Lantulan seudun kyläyhdistys ry:n investointihankkeessa rakennetaan pyörillä kulkeva kesäkioski palvelemaan oman kylän ja lähiseudun asukkaita ja matkailijoita. Kioski tarjoaa kesätyöpaikan 2-4:lle kylän nuorelle tulevina kesinä. Liikutettavuutensa vuoksi kioskia voidaan hyödyntää myös kyläyhdistyksen eri tapahtumissa kuten hiihtokilpailuissa, kesäjuhlilla ja Rompetorilla.

YHTEYSHENKILÖ: Leena Virri-Hanhijärvi, P. 050 3666 953

Yritystuissa nuorten yrittäjien esiinmarssi

Vammalassa toimivan Cleaner Future Oy:n kokeiluhankkeessa tehdään aurinkovoimalakonseptin markkinaselvitykset Nigeriaan, Chileen, Meksikoon ja Brasiliaan. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja saattaa myyntivalmiuteen aurinkosähköjärjestelmä, joka sähköverkkoon kuulumattomilla alueilla vähentää dieselgeneraattorien käyttötarvetta ja päästöjä ympäristöön. Hankkeen tavoitteena on luoda kolme uutta työpaikkaa.

YHTEYSHENKILÖ: Joni Lepistö, P. 040 5569 468

Huittisissa toimiva Sauli Turkko hankkii perustettavan osakeyhtiön lukuun kuivajääpuhdistuslaitteiston. Hiilidioksidijäähän (dry ice) perustuva puhdistustekniikka on uusi palvelu lounaisessa Suomessa, ja sen asiakkaiksi soveltuvat mm. autoteollisuus, prosessiteollisuus, elintarviketeollisuus, ravintolat, julkinen liikenne jne. Hankkeen tavoitteena on synnyttää kaksi uutta työpaikkaa.

YHTEYSHENKILÖ: Sauli Turkko, P. 040 8277 586

Sastamalan Houhajärvellä asuvan 27-vuotiaan Eero Apiaisen investoinnissa hankitaan design-valaisimien suunnitteluun ja kokoonpanoon tarvittavat koneet ja laitteet perustettavan yhtiön lukuun. Joutsen-, Flamingo- ja Tukaani-valaisintuoteperheellä yrittäjän tavoitteena on alkuvaiheessa työllistää itsensä.

YHTEYSHENKILÖ: Eero Apiainen, P. 044 0556 683

30-vuotias kultasepänalan artesaani Niina Kalliokoski/ Verstas Inkeri tmi investoi oman verstastilan rakentamiseen Hämeenkyrön Lavajärvellä. Yritykset tuotteita ovat käsin valmistetut kastelahjat, kihla- ja vihkisormukset sekä uniikkikorut. Yrittäjän tavoitteena on alkuvaiheessa työllistää itsensä.

YHTEYSHENKILÖ: Niina Kalliokoski, P. 040 8337 051

Nyt puollettujen hankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 530 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 61 prosenttia. LEADER Joutsenten reitin ohjelmakauden 2014-20 hankkeiden kokonaismäärä nousi 69:ään. Hankkeisiin on puollettu jo 94 prosenttia vuoden 2016 rahoituskehyksestä eli seuraavissa kokouksissa mennään jo vuoden 2017 kehyksen puolelle. Pirkanmaan ELY-keskus tekee puollettujen hankkeiden rahoituspäätökset. Seuraavan kerran hallitus käsittelee hankehakemuksia 14.4., johon kokoukseen tulevien hakemusten jättämisen takaraja on 1.4.

Opinnäytepörssi käyntiin Joutsenten reitillä

Joutsenten reitti on jo vastaanottanut kolme ensimmäistä opinnäytetyön aihetta uuteen Opinnäytepörssiinsä toimialueensa paikalliskehittäjiltä. Aiheet kootaan yhdistyksen verkkosivuille, joista opiskelijat voivat niitä varata ja samalla tutustua paikalliseen työelämään. Aiheen tarjoaja korvaa työstä opiskelijalle 100 euroa ja Joutsenten reitti 300 euroa. Lue lisää https://joutsentenreitti.fi/joutsenten-reitin-opinnayteporssi-avautuu/.

Ohjelmatyöllä oli vaikuttavuutta kaudella 2007-13

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 jälkiarviointi on valmistunut (www.mmm.fi/jalkiarviointi).

Jälkiarviointiraportin mukaan maaseutuohjelman merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksia ovat yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan vahvistuminen sekä maa- ja elintarviketalouden säilyminen ja kehittyminen. Valtaosa maaseutuohjelman kehittämishankkeiden toteuttajista katsoo, että toiminta tulee jatkumaan hankerahoituksen päätyttyä markkinaehtoisesti. Ohjelmalla on vaikutettu ympäristön huomioon ottavaan toimintatapaan: esimerkiksi puolet ympäristötukea saaneista viljelijöistä katsoo toimintansa muuttuneen aiempaa ympäristöystävällisemmäksi. Ohjelma on myös lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä maaseudun asukkaiden keskuudessa.

Yritystoiminnan kehittäminen on ollut tuloksekasta Leader-ryhmien kautta. Ohjelman kehittämishankkeista seitsemän (4 882) kymmenestä (6 591) on rahoitettu Leader-ryhmien kautta.

Ohjelman toimet ovat selvästi hidastaneet maaseutualueiden negatiivista kehitystä: Maaseutuohjelma on Suomen maaseudun näkökulmasta tämän hetken tärkein elinkeinopoliittinen ohjelma.

Ulkopuolisen jälkiarvioinnin toteutti laaja arviointiryhmä: mukana työssä olivat Suomen Aluetutkimus FAR/Aluekehityssäätiö kumppaninaan Pellervon taloustutkimus PTT, Fin-Auguuri Oy, Oulun yliopisto AIKOPA ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus.