EU-parlamentaarikko Siitonen onnitteli Joutsenten reittiä uudenlaisesta ajattelusta

Kuva: Titta Strömberg
Kuva: Titta Strömberg

Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys Joutsenten reitti ry vietti 10-vuotisjuhlaansa Hämeenkyrön Heiskalla tiistaina 24.3. Juhlapuheen EU-parlamentista välitti kaupunkipoliitikkona tunnettu Eva-Riitta Siitonen. Hän kiitti yhdistystä uudenlaisesta ajattelusta, joka voidaan kiteyttää ”think globally, act locally” -fraasiin. Paikallistason pienyhteisöistä lähtee Siitosen mukaan myös taloustaantuman selättäminen, vaikka EU:n viikonvaihteessa hyväksymillä elvytyspaketeilla kehitystä voidaan myös ylhäältä päin jouduttaa. 

Siitonen korosti puheessaan verkostoissa toimimisen ja mahdollisuuksien näkemisen tärkeyttä. Kattavien tietoliikenneyhteyksien ansiosta Suomen maaseutu ja kaupungit muodostavat nykyisin tiiviin, tasa-arvoisen verkon, jossa millään yhteisöllä, ei edes Helsingillä, ole enää ”pääkonttoriasemaa”. Maamme syrjäisen maaseudun valtiksi Siitonen nostaisi sisävesien kalankasvatuksen, johon panostamalla voisi ruokkia puoli Eurooppaa. Esimerkiksi Pariisin ravintoloissa suomalainen järvikala on suurta mutta harvinaista herkkua.   

(Ks. Siitosen onnittelupuhe Joutsenten reitille internetistä wmv-tiedostona: ftp://epavradioget:mo12SSB@ftpeps01.europarl.eu.int/epavradio/mep/siitonen

186 hanketta 6,8 miljoonalla eurolla

 Joutsenten reitti ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Kauno Perkiömäki muisteli puheessaan yhdistyksen perustamiseen johtaneita tapahtumia syksyltä 1998. Tilaisuuksissa oli mukana parhaimmillaan 14 kunnan ja kaupungin edustajia Jokioisista Kihniöön. Perustavaan kokoukseen Äetsän Heimolassa 16.3.1999 osallistui 87 henkeä. Runollisen nimensä yhdistys sai Kaarlo Sarkian kotimaisemissa luontokuvaaja Antti Yrjölän ottamasta joutsenkuvasta. 

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Paavo Törmälä esitti kehittämisyhdistyksen välitilinpäätöksen. Kymmenessä vuodessa on käsitelty 243 hankehakemusta, joista 186 on saatu siivilleen Joutsenten reitin kautta. Hankkeiden kokonaisarvo on 6,8 miljoonaa euroa, josta huomattava osa eli reilu kolmannes on yksityisrahoitusta. Rahoituksesta kolmannes on kohdistunut uusien työpaikkojen luomiseen, kolmannes kylätoimintaan ja loppu kolmannes nuorisotyöhön, kulttuuriin, ympäristönhoitoon ja kansainvälistymiseen. 

Kuva: Titta Strömberg
Kuva: Titta Strömberg

Yritystukirahoitus on kaudelle 2007-13 tullut uusi rahoitusinstrumentti, jonka piirissä on jo 17 alle kymmenen työpaikan mikroyritystä. Hankkeiden tuella yrityksiin syntyy 22 uutta työpaikkaa vähäisellä 10 000 euron keskimääräisellä julkisella panostuksella työpaikkaa kohti.