Terveisiä eduskunnasta , Arto Satosen kolumni Punkalaitumen Sanomissa 20.2.2020

25.2.2020

Maatalous, maaseutu ja Suomi jää maksajaksi

Euroopan Unionin tulevan seitsemän vuotisen rahoituskauden neuvottelut ovat loppusuoralla. Tällä viikolla pöydällä on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus, joka on tullut Suomelle järkytyksenä. Marinin/Rinteen hallitus yritti omalla puheenjohtajavuorollaan viedä rahoitusratkaisua maaliin siinä onnistumatta. Nyt pöydällä on ehdotus, jossa maksajaksi jää maanviljelijä, maaseutu ja koko Suomi.

Euroopan Unionin uutta rahoituskehitystä on valmisteltu jo vuosia. Suomen ensimmäiset kannat otettiin jo Sipilän hallituksen aikana, jolloin käsiteltiin komission alkuperäistä ehdotusta. Suomi laittoi oman poliittisen painoarvonsa sen taakse, että maaseudun kehittämisen rahoja tulee lisätä 10 miljardilla suhteessa komission esitykseen. Taustalla on historia. Edellisellä kerralla Suomen pääneuvottelijat Eurooppa-ministeri Alex Stubb ja pääministeri Jyrki Katainen onnistuivat puolustamaan maaseudun kehittämisrahoitusta.

Maaseudun kehittämisrahoitus on Suomelle tärkeä kolmesta syystä. Ensinnäkin tähän 2/3 Suomen EUlta saamasta rahoituksesta kohdistuu maatalouden suorin tukiin ja maaseudun kehittämiseen eli jos nämä pienenevät, niin Suomen nettomaksuosuus kasvaa merkittävästi. Suomen kannalta maaseudun kehittämisrahat voi rinnastaa joidenkin nettomaksajamaiden saamiin jäsenmaksupalautuksiin, koska vaikutus on niin merkittävä.

Toiseksi maaseudun kehittämisrahoilla on eri puolilla Suomea tuettu leader-hankkeiden kautta maaseudun elinvoimaa. Niiden avulla on avitettu työpaikkojen syntymistä, parannettu maaseudun palveluita ja siten maaseudulla asumisen viihtyvyyttä. Monasti leader-hankkeet ovat olleet ainoa nopea ja joustava tapa saada hieman yhteiskunnan rahaa jonkin kyläläisille yhteisen hankkeen toteuttamiseen.

Kolmanneksi maaseudun kehittämisen sisällä ovat myös ympäristöystävälliseen maatalouteen kannustavat rahat. Suomalainen maataloustuottaja on sitoutunut hoitamaan tilaansa kestävästi ja valmis myös vähentämään päästöjen määrää, kun se on taloudellisesti mahdollista. Nyt leikkaukset uhkaavat kohdistua juuri ympäristötukeen eli vievän pohjan pois ympäristöystävällisemmän tuotannon kehittämiseltä. Jos perustuotanto ei kannata, niin maataloustuottaja ei voi panostaa ympäristöystävällisyyteen. Nämä kulkevat käsi kädessä.

Charles Michelin ehdotus olisi leikkaamassa Suomen maataloustukia seuraavan seitsemän vuoden aikana 310 miljoonalla eurolla. Leikkauksista noin 75 % kohdistuisi maaseudun kehittämiseen ja loput suoraan maataloustuottajille maksettaviin tukiin. Kokonaisuudessa kyseessä on viiden prosentin leikkaus nykyiseen tukitasoon. Maatalouden kehittämisrahojen osalta leikkaus on kuitenkin moninkertainen.

EU rahoitusneuvotteluissa on mahdollista huomioida yksittäisten maiden tilanne erikseen ns. kirjekuorella, jossa huomioidaan maalle tärkeitä asioita. Suomen ainoa mahdollisuus on nyt saada tällainen järjestely korvaamaan edes osa esitetyistä menetyksistä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että Marinin/Rinteen hallituksen edunvalvonta on EU tasolla ajanut karille. Suomen päätavoitteella eli maaseudun kehittämisen rahoituksen turvaamisella on pyyhitty pöytää.

Arto Satonen

Kansanedustaja (kok.)

Sastamala

Takaisin

Kommentit on suljettu.

Joutsenten reitti 
Joutsenten reitti ry
Aarnontie 2A (käynti 4.kerros)
38200 SASTAMALA

Toiminnanjohtaja PETRI RINNE
p. 040 555 3232
petri.rinne(a)joutsentenreitti.fi

Hankeneuvoja EEVA RAUKKO
p. 044 254 6694
eeva.raukko(a)joutsentenreitti.fi

Katso yhteystiedot

Joutsenten reitti ry on yksi maamme 55 alueellisesta kehittämisyhdistyksestä.

Yhdistyksen tavoitteena on ruohonjuuritason  kehittämishankkeita aktivoimalla ja rahoittamalla parantaa maaseudun elämän laatua.

Huittinen
Hämeenkyrö
Punkalaidun
Sastamala

Satunnainen poiminta hankerekisteristä:

Jeesi-Service Oy: Jeesi-Servicen kehittäminen

Tutustu hankerekisteriin

Logot vaihtoehto 1

Joutsenten reitti ry • Päästä ideasi lentoon Joutsenten reitillä! • YLÖS